TARINAT
Olen viime aikoina kuullut paljon tarinoita, ja muistellut jo aiemmin mainitsemaani Mummia. Mummi kertoi minulle lukuisia tarinoita elävästä elämästä ja pyysin niitä häneltä aina uudelleen ja uudelleen. Näitä tarinahetkiä ehkä kaipaan eniten nyt kun Mummia ei enää täällä ole. Suurimman osan mummin tarinoista muistan vieläkin ja olen kertonut niitä erilaisissa tilanteissa edelleen. Ne koskettavat, antavat ajattelemisen aihetta, opettavat, naurattavat, itkettävät, vihastuttavat ja elävät..muuttuvat. Rakastan tarinoita ja erityisesti niitä, jotka liittyvät tositapahtumiin. Erityisesti tykkään myös tarinoista, jotka jäävät jotenkin kesken... Me kerromme omaa tarinaamme useaan kertaan eri vaihessa elämäämme, me tutustumme itsemme ja toisiimme tarinoiden avulla. Joku voi kertoa kiinnostavan tarinan käynnistään lähikaupassa ja toinen ei oikein saa maailmanympärysmatkasta mitään irti. Missä on tarinoiden salainen aarrearkku? Äitini kertoo aina sen saman tarinan, serkku taas värittää tarinaa