KULTTUURIHYVINVOINTI

Kokoan tähän muutamia perusasioita kulttuurihyvivoinnista, joita mielestäni kaikkien olisi hyvä tietää. Myöhemmin pääsemme yhdessä miettimään mitä kaikkea kulttuurihyvinvointi on minulle, sinulle ja kaikille meille. Ja ennen kaikkea - mitä se VOISI olla?

KULTTUURIHYVINVOINTI

"Kulttuurihyvinvointi viittaa yksilölliseen tai yhteisöllisesti jaettuun kokemukseen siitä, että kulttuuri ja taide lisäävät hyvinvointia tai ovat yhteydessä siihen. Toisaalta kyseessä on ilmiö, jossa kulttuuri ja taide kantavat tai välittävät erilaisia hyvinvointiin liittyviä merkityksiä ja vaikutuksia. Ytimessä on ihmisen merkityksellinen toiminta taiteen ja kulttuurin parissa, mikä sisältää myös arjen kulttuurisuuden. Kulttuuri ja sen hyvinvointia tukevat vaikutukset läpäisevät koko ihmisen elämänkaaren ja ilmenevät omassa taidesuhteessa. Taide ja kulttuuri ymmärretään osana hyvää elämänlaatua ja elinikäistä oppimista: ihminen on kulttuurin kokija ja toimija, jolla on kulttuurisia tarpeita ja oikeuksia. Näiden täyttyminen ja toteutuminen on kulttuurihyvinvointia: jokainen on jollain tavalla kulttuurinen, luova, itseään ilmaiseva ja kommunikoiva olento riippumatta iästään, voinnistaan tai elinolosuhteistaan."

Lähde: Lilja-Viherlampi L., Rosenlöf A., (2019). Moninäkökulmainen kulttuurihyvinvointi. Tanskanen I. (Ed)., Taide töissä : Näkökulmia taiteen opetukseen sekä taiteilijan rooliin yhteisöissä., Turun ammattikorkeakoulu.

Kulttuurihyvinvointipalveluita ovat Taikusydämen mukaan esimerkiksi:

• muistisairauksien ehkäiseminen musiikin ja tanssin keinoin
• nuorten syrjäytymisen ehkäisy draamaryhmässä
• vauvan ja vanhempien vuorovaikutuksen ja motoriikan tukeminen vauvasirkuksessa
• oman identiteetin rakentaminen valokuvan keinoin sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaille
• yhteisömuusikon työskentely sairaalassa
• kummitaiteilijan työskentely koulussa, päiväkodissa tai palvelutalossa

Teoksessa TAIDETTA - Kulttuurihyvinvoinnin käsikirja  kulttuurihyvinvointi on Itä-Suomen Hyvinvointivoimalan toimesta kuvattu porrasmallilla. Tämä on mielestäni selkeä perusmalli ja suosittelen tutustumaan mainitsemaani teokseen, jonka voi ladata Taiken verkkosivuilta ilmaiseksi. 

• Alimmalla askelmalla on esitystoiminta, näyttelyt, taideinvestoinnit ja arkkitehtuuri. Kulttuurihyvinvointia ajatellaan tällä askelmalla lähinnä kokijan roolista käsin.
• Toisella askelmalla on omaehtoinen harrastaminen, tekeminen ja oppiminen. 
• Kolmas askelma johdattaa osallistaviin taitelijavierailuihin esimerkiksi yhteisömuusikoiden ja taiteilijoiden kanssa sekä taiteen soveltavaan käyttöön.
• Neljäs askelma sisältää eri alojen välisen yhteistyön, koulutuksessa, työelämässä ja tutkimuksessa.
• Viides porras onkin sitten jo ajatus monialaisesta hyvinvointiosaamisen ekosysteemistä. 

Teoksessa lähestytään kulttuurihyvinvointia kolmesta eri näkökulmasta, jotka kaikki toteutuvat portaiden askelmilla. 

1.

Kulttuuriset oikeudet:

Meidän kaikkien kulttuuriset oikeudet turvataan kulttuuritoimintalaissa (2019), YK:n ihmisoikeuksein julistuksessa (1948) ja Suomen perustuslaissa osana sivistyksellisiä oikeuksia.

Erityistä huomiota tulee kiinnittää taiteen ja kulttuurin saavutettavuuteen ja kulttuurista ja sosiaalista pääomaa lisääviä palveluja tarvitaan erityisesti silloin kun sosiaalinen syrjäytyminen, yhteiskunnasta eristäytyminen, yksinäisyys, mielentervyden haasteet, tarve integroitua kulttuuriin tai tarve lisätä merkityksellisyyden tunnetta elämässä. 

Laki kuntien kulttuuritoiminnasta tuli voimaan 1.3.2019. (Säädösnumero 166/ 2019)

Tämä on hieno asia ja tähän meidän on hyvä perustaa omaa työtämme kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijoina  ja ammattilaisina. 

Seuraavassa kunnan tehtävät liittyen kulttuurihyvinvointiin. 

3 §

"Kunnan tehtävät

Kunnan tehtävänä on järjestää kulttuuritoimintaa. Tämän tehtävän toteuttamiseksi kunnan tulee:

1) edistää kulttuurin ja taiteen yhdenvertaista saatavuutta ja monipuolista käyttöä;

2) luoda edellytyksiä ammattimaiselle taiteelliselle työlle ja toiminnalle;

3) edistää kulttuurin ja taiteen harrastamista sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa;

4) tarjota mahdollisuuksia kulttuurin ja taiteen eri muotojen ja alojen tavoitteelliseen taide- ja kulttuurikasvatukseen;

5) edistää kulttuuriperinnön ylläpitämistä ja käyttöä sekä paikallista identiteettiä tukevaa ja kehittävää toimintaa;

6) edistää kulttuuria ja taidetta osana asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä paikallista ja alueellista elinvoimaa;

7) edistää kulttuurista vuorovaikutusta ja kansainvälistä toimintaa ja toteuttaa muita kulttuuriin ja taiteeseen liittyviä toimia.

Kunnan tulee 1 momentin mukaisia tehtäviä ja niihin liittyviä palveluita järjestäessään ottaa huomioon paikalliset olosuhteet ja voimavarat sekä eri väestöryhmien tarpeet.

Kunta voi järjestää kulttuuritoiminnan itse taikka yhteistyössä toisten kuntien kanssa tai muulla tavoin. Kuntien kulttuuritoiminnan järjestämisessä tulee olla riittävää ja monipuolista asiantuntijaosaamista.

Kunnan tulee kulttuuritoimintaa järjestäessään ottaa huomioon toiminta, joka perustuu yleisistä kirjastoista annettuun lakiin (1492/2016), taiteen perusopetuksesta annettuun lakiin (633/1998), museolakiin (729/1992), teatteri- ja orkesterilakiin (730/1992) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998)."

2. Taiteilijoiden työllistyminen uusin konteksteihin

Taiteilijat työllistyvät kulttuurihyvinvoinnin kentälle kulttuurihyvinvoinnin portaita mukaellen: tekemällä omaa taidetta, ohjaamalla taide- ja kulttuuritoimintaa ja laajentamalla taidelähtöistä toimintaa edelleen työelämän ja hyvinvoinnin kehittämiseksi. 

3. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen taiteen ja kulttuurin avulla. 

Taiteella on tutkittuja vaikutuksia terveyden edistämisessä, psyykkisten ja fyysisten sairauksien, syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä sekä kuntoutuksessa. Taiteen keinoin on saatu myös hyviä tuloksia hoidettaessa akuutteja ja kroonistuneita sairauksia.Taide tuo inhimillisyyttä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen prosesseihin ja antaa paljon monille sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaalle ja sidosryhmille ja hyödyttää myös sote-organisaatioiden henkilökuntaa, taiteilijoita sekä taide- ja kulttuurialan toimijoita sekä voi olla apuna myös kustannusten nousun hillitsemisessä, jolloin koko yhteiskunta hyötyy. Kyse on kuitenkin ennen muuta meidän jokaisen merkityksellisen elämän ja arjen tukemisesta. 

Kuntien tulee myös terveydenhuoltolakiin (1326) /2010) nojaten huomioida asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen osana kuntastrategiaa. Hyvinvoinnin edistäminen taiteen keinoin voidaan kytkeä osaksi kuntien strategista tasoa, kuten esimerkiksi Pirkanmaallla on tehty. 

Olen kulttuurihyvinvoinnin opiskelijana ja tulevana asiantuntijana todella iloinen siitä, että on olemassa laki, joka vahvistaa kulttuurin roolia kuntien toiminnassa sekä auttaa meitä perustelemaan kulttuurin ja taiteen merkitystä ja asemaa osana kuntien peruspalveluja. On tärkeää löytää vahvistusta sille, kuinka kulttuurilla ja taiteella on rooli ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. 

Isona haasteena meillä kaikilla on edistää kulttuurihyvinvointitoiminnan, sen käsitteiden ja toimintamallien, juurtumista arjen rakenteisiin kunnissa. Tähän työhön tarvitsemme monialaista yhteistyötä.  

Lähteet ja innoittajat: Taidetta! Kulttuurihyvinvoinnin käsikirja. 

Pia Houni, Isto Turpeinen, Johanna Vuolasto. Taike 2020.

https://taikusydan.turkuamk.fi/uutiset/kasitteet/ 

https://taikusydan.turkuamk.fi/yleinen/maailman-terveysjarjesto-whon-raportti-taiteen-ja-kulttuurin-terveysvaikutuksista/

https://taikusydan.turkuamk.fi/